- Tekninen pohja on valmis: Peppol-verkko toimii laskutuksessa, ja betonielementeille on ensimmäinen soveltamisohje.
- Rakenteinen tiedonvaihto on yleistä vain laskuissa: 92 % kyselyn vastaajista välittää ne kokonaan tai osin rakenteisina. Muissa sanomissa osuus on 13–46 %.
- Suurin este on koordinaatio. Hyöty syntyy vasta, kun myös kumppanit ovat mukana, joten kukaan ei halua lähteä ensimmäisenä.
Yksi verkko, johon liitytään kerran
Rakennushankkeissa kumppanit vaihtuvat hankkeesta toiseen. Siksi kahdenväliset integraatiot eivät kanna.
Tarvitaan yhteinen standardi ja verkko. Organisaatio liittyy siihen kerran ja tavoittaa sen kautta kaikki muut.
Kahdenvälisessä mallissa integraatioita tarvitaan 9,5 kertaa enemmän.
Havainnollistus raportin kuvan 5.1 periaatteesta (mukaillen Korpela ym. 2019).
Peppol on yhteinen sopimus siitä, miltä sähköiset kauppa-asiakirjat näyttävät, miten ne pakataan ja miten ne välitetään. Asiakirja kulkee standardoidussa kirjekuoressa, ja sertifioidut palveluntarjoajat toimittavat sen perille kuin posti. Suomessa toimintaa valvoo Valtiokonttori.
Peppol tunnetaan verkkolaskusta, mutta sen sanomat kattavat koko ketjun tarjouspyynnöstä laskuun.
Ensimmäinen soveltamisohje rakennusalalle
Rakennusteollisuus ja Valtiokonttori laativat alalle ensimmäisen Peppol-soveltamisohjeen betonielementeille. Tutkimus osallistui työhön.
Standardi kertoo, millaisia kenttiä sanomassa voi olla. Ohje sopii, mitä tietoa kenttiin kirjataan ja missä muodossa.
Ohje kattaa nyt katalogin, tilauksen ja tilausvahvistuksen. Toimitussanomat lisätään myöhemmin. Ohjeen käyttäjiä ovat ERP-toimittajat ja integraatioasiantuntijat.
Yksittäinen sanoma hyödyttää jo. Suurin arvo syntyy, kun saman kaupan sanomat viittaavat toisiinsa tilauksesta toimitukseen ja laskuun.
- Menetelmä
- Toimintatutkimus
- Laajuus
- 24 istuntoa, n. 36 h
- Ajankohta
- 1–4/2026
- Vastaajat
- 56 henkilöä, 45 organisaatiota
- Ajankohta
- 7.4.2026
- Osallistujat
- 27 henkilöä, 13 organisaatiota
Tutkimuksen kolme aineistoa. Luku perustuu Teemu Alaluusuan väitöskirjatutkimukseen.
Vain lasku kulkee rakenteisena
Kyselyyn vastasi 56 henkilöä 45 organisaatiosta neljästä Pohjoismaasta. Vastaajat ovat aiheesta kiinnostuneita, joten koko alalla osuudet ovat todennäköisesti pienempiä.
Sanomat prosessin järjestyksessä.
| Sanomatyyppi | Osuus |
|---|---|
| Tarjouspyyntö | 15 % |
| Tarjous | 13 % |
| Tuotekatalogi | 26 % |
| Tilaus | 46 % |
| Kotiinkutsutilaus | 27 % |
| Tilausvahvistus | 40 % |
| Toimitusilmoitus | 37 % |
| Vastaanottoilmoitus | 32 % |
| Lasku | 92 % |
Pohjoismainen kysely 1–4/2026, n = 56. Osuus kantaa ottaneista vastaajista, joilla tiedonvaihto on kokonaan tai osin rakenteista. Raportin kuva 5.2.
Lasku on ketjun viimeinen vaihe. Sen automaattinen täsmäytys vaatisi rakenteisen tilaus- ja toimitustiedon, jota aiemmissa vaiheissa ei synny.
Velvoite selittää eron
Lasku ja tilaus kulkevat samoissa verkoissa ja samalla tekniikalla. Ero syntyy sääntelystä: laskulle on asetettu velvoite, muille sanomille ei.
- 2014EU-direktiivi sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa
- 2017Eurooppalainen standardi EN 16931 sähköiselle laskulle
- 2019Laki: ostaja voi vaatia laskun standardin mukaisessa muodossa
- 202692 % kyselyn vastaajista välittää laskut rakenteisina
Tuleva EU-sääntely tuo rakennustuotteille digitaalisen tuotepassin ja kuljetuksille sähköisen tiedon. Ne voivat vauhdittaa tuote- ja logistiikkatietoa samalla tavalla kuin laskua.
Siksi velvoitteen alainen tieto kannattaa kuljettaa samoissa sanomissa kuin muu operatiivinen tieto. Silloin pakollinen investointi tuottaa myös tehokkuutta.
Hyödyt nähdään, mutta kukaan ei lähde liikkeelle ensin
Suurin koettu este on, etteivät asiakkaat tai toimittajat vaadi sanomia. Teknisiä esteitä pidettiin pieninä.
Keskiarvo asteikolla 1–5. Katkoviiva on neutraali kohta.
| Este | Keskiarvo |
|---|---|
| Asiakkaat tai toimittajat eivät edellytä | 3,80 |
| Vastuuhenkilöä ei ole nimetty | 3,07 |
| Tietoa käyttöönotosta ei ole riittävästi | 3,07 |
| Tekninen toteutus liian haastava | 2,98 |
| Odotetaan toimialan kehitystä | 2,91 |
| Järjestelmät eivät tue sanomia | 2,87 |
| Hyötyjä ei pidetä riittävinä | 2,74 |
n = 54. Raportin kuva 5.3a.
Kaikki hyödyt arvioitiin korkeiksi. Asetelma on tyypillinen: rakenteisen tiedon tuottamisen kustannus syntyy ketjun alussa, mutta hyöty näkyy lopussa.
Keskiarvo asteikolla 1–5.
| Hyöty | Keskiarvo |
|---|---|
| Nopeuttaa tiedon siirtoa ja käsittelyä | 4,75 |
| Tukee digitalisaatiotavoitteita ja kilpailukykyä | 4,71 |
| Vähentää manuaalista käsittelyä ja virheitä | 4,67 |
| Helpottaa yhtenäisten toimintatapojen käyttöönottoa | 4,62 |
| Lisää toimitusketjun läpinäkyvyyttä | 4,58 |
| Tuo kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä | 4,58 |
| Parantaa tiedonhallinnan varmuutta | 4,56 |
| Parantaa tiedon laatua tilausten ja toimitusten välillä | 4,53 |
| Helpottaa yhteistyötä järjestelmien ja osapuolten välillä | 4,45 |
n = 55. Raportin kuva 5.3b.
Mikä auttaisi?
Vastaajat toivovat koulutusta, kokemusten jakamista ja pieniä pilotteja. Teknistä tukea toivoi vain 27 %.
Osuus vastaajista, monivalinta.
| Toimenpide | Osuus |
|---|---|
| Käyttäjäkoulutus | 66 % |
| Kokemusten jakaminen yritysten välillä | 64 % |
| Pilotointi pienessä mittakaavassa | 55 % |
| Lisää tietoa ratkaisuista ja hyödyistä | 55 % |
| Käyttötapauskohtainen aloitusohjeistus | 52 % |
| Palveluntarjoajien yhtenäiset käytännöt | 45 % |
| Parempi tekninen tuki | 27 % |
n = 56. Raportin kuva 5.4.
Ongelma syntyy tiedon lähteellä
Työpajaan osallistui 27 asiantuntijaa 13 organisaatiosta: pääurakoitsijoita, suunnittelijoita, talotekniikan ja tuotevalmistuksen edustajia, kiinteistöhallintaa ja tutkijoita.
Tilaukset kulkevat sähköpostilla, puhelimella, tekstiviestillä ja PDF:inä. Tuotteista puhutaan vakioimattomalla ammattikielellä, ja vastaanotto kuitataan rahtikirjaan käsin.
Tilaus, tilausvahvistus, lähetysilmoitus ja rahtikirja kulkevat avoimen standardin sanomina. Kaikki tulkitsevat tiedon samalla tavalla.
Tärkein hyöty on automaattinen täsmäytys. Järjestelmä vertaa tilausta, lähetysilmoitusta ja laskua itse ja näyttää, mitä tilattiin ja mitä toimitettiin.
Tiedon siirto ja sanomien rakenne ovat jo ratkaistuja. Haasteet ovat tiedon yhteisessä merkityksessä ja yritysten omissa prosesseissa.
Miten liikkeelle?
Yksittäisen yrityksen kannattaa odottaa, kunnes kumppanit ovat mukana. Kun kaikki odottavat, mikään ei muutu. Siksi tarvitaan keinoja, jotka saavat monta toimijaa liikkeelle yhtä aikaa:
- Tilaajat vaativat sanomien käyttöä hankintaehdoissa.
- Toimiala sopii yhteisistä soveltamisohjeista.
- Sääntely asettaa velvoitteen, kuten laskulle tehtiin.
Seuraavaksi sanomia kannattaa kokeilla todellisessa tuotannossa. Silloin nähdään, miten työnkulut muuttuvat ja riittääkö soveltamisohje hankekohtaisiin tietoihin.