Luku 3

Tiedonvirtaus hankkeen vaiheittain

Kymmenen vaihetta suunnittelusta vastuullisuusraportointiin. Jokaisesta näet, missä tieto katkeaa nyt, miltä tavoitetila näyttää ja mikä muutosta jarruttaa.

Yhden vaiheen tiedon laatu vaikuttaa suoraan seuraaviin vaiheisiin. Siksi tutkimus kävi hankkeen läpi vaihe kerrallaan.

Jokaisesta vaiheesta näet nykytilan, tavoitetilan, vaikutukset ja esteet. Mukana on myös arvio siitä, paljonko työtä digitaalinen tiedonvirtaus voisi säästää.

Tavoitetilan tiedonvirtaus

Sama tietopaketti kulkee suunnittelusta luovutukseen ja rikastuu jokaisessa vaiheessa. Video tiivistää kymmenestä vaiheesta kuusi.

Linked Data yhdistää suunnittelunimikkeen tuotenimikkeeseen ja sen CO₂-tietoon. Video (33 s) alkaa äänettömänä, äänen saa päälle soittimesta.

Näytä:

Rajaa näkymä, niin voit verrata samaa asiaa kaikissa kymmenessä vaiheessa.

1 Vaihe 1 / 10

Suunnittelu

Suunnittelu on tiedonvirtauksen alkupää. Laskenta, hankinta, logistiikka, asennus ja luovutus riippuvat siitä, missä muodossa suunnittelutieto syntyy.

Nyt malli on harvoin sellaisenaan laskenta-, hankinta- tai asennuskelpoinen.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Malli tehdään geneerisenä, ja tieto jää siiloihin.
  • Tieto siirtyy käsin, eikä nimikkeistöjä ole linkitetty.
  • Törmäyksiä selvitetään jälkikäteen, usein liian myöhään.
Tavoitetila
  • Mallin käyttötapaukset ja formaatit sovitaan ennen mallinnusta.
  • Malli tarkastetaan koneellisesti, ja siinä käytetään vakioituja nimikkeitä.
  • Malli linkitetään tuotetietoon yhteisessä tietoympäristössä.
Vaikutukset
  • +Tieto on heti käyttökelpoista seuraavissa vaiheissa.
  • +Turha iterointi ja törmäysten selvittely vähenevät.
  • −Alussa tarvitaan uutta kurinalaisuutta ja koulutusta. Kustannukset tulevat ennen hyötyjä.
10–30 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Koneoppivat menetelmät voivat vähentää suunnittelutyötä. Talotekniikassa potentiaali on suurempi kuin rakennesuunnittelussa.

Esteet
  1. Yhteinen käsitteistö puuttuu. Esimerkiksi tahtialueelle ei ole yhteistä määritelmää.
  2. 3D-objektikirjastoja ei ole linkitetty toimittajien tuotetietoon.
  3. Hankinta laskee määriä yhä 2D-kuvista, ja tiedonvirta katkeaa heti alussa.
2 Vaihe 2 / 10

Laskenta

Laskennassa suunnitelma muuttuu määriksi ja kustannuksiksi.

Määrät kerätään nyt yleensä käsin malleista, piirustuksista ja taulukoista. Työ on hidasta, virhealtista ja riippuu tekijästä.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Määrät lasketaan käsin, usein 2D-kuvista.
  • Tietomalli ei ole laskentakelpoinen, tai siihen ei luoteta.
  • Erilliset ohjelmat paikkaavat oireita mutta eivät korjaa juurisyytä.
Tavoitetila
  • Määrät ja kustannukset lasketaan suoraan rikastetusta mallista.
  • Mallista syntyy koneluettava määräluettelo urakkalaskennan pohjaksi.
  • Tekoälyagentit avustavat tarjouslaskennassa.
Vaikutukset
  • +Määrälaskentaan kuluva aika voi pudota päivistä tunteihin.
  • +Siirto- ja keräilyvirheet poistuvat.
  • −Perinteinen määrälaskentapalvelu voi menettää asemansa.
30–50 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Koko määrä- ja kustannuslaskennassa. Yksittäisissä tehtävissä säästö voi olla jopa 90 %.

Esteet
  1. Laskentaohjelmistot eivät osaa käyttää linkitettyä dataa.
  2. Laskenta kaatuu, jos malli ei ole alun perin laskentakelpoinen.
  3. Yhden yrityksen data on usein liian suppeaa tekoälyn opettamiseen.
3 Vaihe 3 / 10

Tuotevalinta

Tuotevalinnassa geneerinen ratkaisu muuttuu yksilöidyksi tuotteeksi.

Nyt hankinta kääntää suunnittelijan yleiskuvauksen käsin oikeaksi tuotteeksi, ja hyväksynnät kulkevat sähköpostissa. Tieto ei päivity takaisin malliin.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Suunnittelija määrittelee tuotteen yleisellä tasolla.
  • Hyväksynnät hoidetaan sähköpostilla ja kokouksissa.
  • Tuotetieto on puutteellista ja hajallaan eri koodistoissa.
Tavoitetila
  • Tuote valitaan suunnittelunimikkeillä ja yksilöidään GS1-standardilla.
  • Tekoäly ehdottaa ja linkittää tuotetiedot, kuten tekniset tiedot ja EPD:n.
  • Muuttuva tuotetieto haetaan rajapinnan kautta ajantasaisesta rekisteristä.
Vaikutukset
  • +Hankinnan työ helpottuu, kun tuotetieto tulee valmiina.
  • +Vaihtoehtoja voi verrata myös hiilijalanjäljen perusteella.
  • +Ylläpidon tarvitsema aineisto alkaa kertyä jo nyt.
70–90 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Tuotteiden etsinnässä ja vertailussa. Tutkimusta on vielä vähän.

Esteet
  1. GS1-koodien kattavuus on heikko.
  2. Toimittajien tuotetieto ei ole koneluettavaa.
  3. Kysyntä ja tarjonta odottavat toisiaan. Kukaan ei tarjoa, jos kukaan ei kysy.
4 Vaihe 4 / 10

Toimittajavalinta

Toimittajavalinnassa tuotteet ja määrät muuttuvat tarjouspyynnöiksi ja hankintapäätöksiksi.

Nyt tarjouspyynnöt kulkevat PDF:inä ja sähköposteina. Tarjousten vertailu vie paljon asiantuntijan aikaa.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Tarjouspyynnöt laaditaan käsin.
  • Tieto kulkee jäsentämättöminä dokumentteina.
  • Tarjousten vertailu on työlästä käsityötä.
Tavoitetila
  • Tarjouspyyntö muodostetaan suoraan aiemmin syntyneestä tiedosta.
  • Tarjouspyynnöt ja tarjoukset kulkevat Peppol-sanomina.
  • Tekoäly vertailee myös tarjousten tekstejä ja yritysten taustoja.
Vaikutukset
  • +Hankinta nopeutuu, ja vertailuun kuluu vähemmän työtä.
  • +Työn ja materiaalien hankinnan voi kilpailuttaa erikseen.
  • −Läpinäkyvyys voi horjuttaa ansaintamalleja, joissa kate on piillyt epäselvissä kokonaisuuksissa.
20–70 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Pelkät digitaaliset tarjoussanomat 20–40 %. Rakenteisen tuotetiedon ja tekoälyn kanssa jopa 60–70 %.

Esteet
  1. Standardoituja sanomia käytetään vähän.
  2. Nykyiset sanomat eivät vielä kata rakennusalan monimutkaisia tarpeita.
  3. Monella pk-yrityksellä ei ole järjestelmää, joka käsittelisi sanomia.
5 Vaihe 5 / 10

Tilaus–toimitus

Tässä vaiheessa hankintapäätökset muuttuvat tilauksiksi, vahvistuksiksi ja kotiinkutsuiksi.

Nyt tilauksia syötetään käsin ja kotiinkutsut sovitaan tilanteen mukaan. Kukaan ei näe toimitusten tilaa reaaliajassa.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Tilaukset syötetään käsin, usein sähköpostilla.
  • Toimituserät ovat suuria eivätkä seuraa asennusaikataulua.
  • Vahvistukset tulevat eri kanavista eivätkä linkity aikatauluun.
Tavoitetila
  • Tilaus, vahvistus ja kotiinkutsu kulkevat Peppol-sanomina.
  • Kotiinkutsussa on aikaikkuna, vastaanottopiste ja asennusalue.
  • Toimitusten tila näkyy kaikille, ja toimitukset ajoitetaan asennusaikataulun mukaan.
Vaikutukset
  • +Käsin syöttö ja siitä johtuvat virheet poistuvat.
  • +Toimituksista jää jälki, jonka avulla logistiikkaa voi kehittää.
  • −Muutos ja järjestelmien ylläpito maksavat.
30–40 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Koko ketjussa tilauksesta laskuun. Yksittäisissä sanomissa jopa 80 %.

Esteet
  1. Tilaus- ja logistiikkasanomia käytetään vähän.
  2. Täysi just in time -logistiikka ei sovi joka työmaalle.
  3. Käytännöt vaihtelevat yritysten, tehtaiden ja maiden välillä.
6 Vaihe 6 / 10

Vastaanotto (työmaalla)

Vastaanotossa toimitus pitäisi varmistaa ja kirjata hankkeen yhteiseen tietoon.

Nyt rahtikirja kuitataan käsin, ja tieto kirjataan viiveellä, jos ollenkaan. Materiaalien tilannekuva jää epätarkaksi.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Rahtikirja kuitataan käsin työmaalla.
  • Kirjaus tehdään viiveellä erilliseen järjestelmään.
  • Vastaanotto ei linkity tuotteeseen eikä sijaintiin.
Tavoitetila
  • Tuotteet tunnistetaan esimerkiksi GS1-viivakoodista tai RFID-tunnisteesta.
  • Saapuminen kuittautuu automaattisesti, kun kuorma ylittää työmaan rajan.
  • Kuittaus, poikkeama, tuote ja vastaanottopiste kirjautuvat yhteen.
Vaikutukset
  • +Kuittaukseen kuluu työmaalla vähemmän aikaa.
  • +Varasto- ja materiaalitilanne näkyy reaaliajassa.
  • +Reklamointi nopeutuu, kun poikkeamat kirjataan heti.
30–40 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Sisältyy tilaus–toimitus-ketjun arvioon, joka koskee koko prosessia.

Esteet
  1. Tuotteilta puuttuvat yksilöivät tunnisteet.
  2. Työmaan prosessit ja työkalut eivät tue sähköistä vastaanottoa.
  3. Asennussijainti ei tule mukaan jo tilauksessa.
7 Vaihe 7 / 10

Asennus

Asennuksessa kaikki aiempi tieto kohtaa työmaan. Työ sujuu, kun oikeat materiaalit, ohjeet ja sijaintitieto ovat käytössä oikealla hetkellä.

Nyt materiaalit toimitetaan karkeasti tontille, ja niitä etsitään ja siirrellään.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Materiaalit tuodaan tontille ilman tarkkaa asennuspaikkaa.
  • Suunnittelu-, osaluettelo- ja prosessitieto ovat erillään.
  • Toteumatieto jää hiljaiseksi tiedoksi.
Tavoitetila
  • Toimitukset tuodaan setitettyinä suoraan sovitulle asennusalueelle.
  • Osaluettelo kytketään työvaiheisiin: mitä tehdään, missä ja missä järjestyksessä.
  • Asennus kirjautuu automaattisesti: tuote, asennusalue ja hyväksyntä.
Vaikutukset
  • +Turha siirtely ja odottelu vähenevät, ja materiaalia rikkoutuu vähemmän.
  • +Asentajan aika vapautuu varastotöistä asennukseen.
  • +Asennusalueiden tieto auttaa ylläpitoa, esimerkiksi viallisen erän jäljittämisessä.
18 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Täsmätoimitukset vähensivät asentajan työtä Aallon empiirisessä tutkimuksessa.

Esteet
  1. Yhteinen sijaintitieto puuttuu suunnitelman, tuotteen ja asennuspaikan väliltä.
  2. Logistiikka- ja työmaaohjelmistot eivät toimi yhteen.
  3. Tietomallien sisältö on usein liian suppea ohjaukseen.
8 Vaihe 8 / 10

Käänteinen logistiikka

Käänteinen logistiikka koskee työmaalta lähteviä jäte-, ylijäämä- ja siirtovirtoja.

Siirtoasiakirjat ovat nyt erillään työvaiheesta ja materiaalista. Kun jäteyhtiö vaihtuu, räätälöity integraatio katkeaa ja tiedon kokoaminen palaa käsityöksi.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Siirtoasiakirjat eivät linkity työvaiheeseen tai materiaaliin.
  • Tietoa jää kirjaamatta.
  • Kahdenväliset integraatiot rikkoutuvat, kun toimija vaihtuu.
Tavoitetila
  • Kaikki toimijat lähettävät vakioidun tietosisällön Peppol-sanomina.
  • Siirtoasiakirjassa on aina työmaa-ID, jätelaji, määrä ja aikaleima.
  • Puutteellinen tieto hylätään heti syntyhetkellä.
Vaikutukset
  • +Jätetieto pysyy luotettavana, vaikka kuljetusliike tai jäteyhtiö vaihtuisi.
  • +Ympäristötavoitteiden seuranta ja todentaminen helpottuvat.
  • −Virheellinen alkutieto leviää automaation mukana nopeammin.
Ei arviota
Arvioitu säästö työmäärässä

Säästöstä ei ole tutkittua tietoa. Hyöty näkyy datan laadussa ja seurannassa.

Esteet
  1. Pienet jätehuolto- ja kuljetusyritykset eivät pysty tuottamaan sanomia.
  2. Tarvitaan mekanismi, joka pysäyttää virheellisen datan.
  3. Vastaanottavat järjestelmät eivät ole valmiita.
9 Vaihe 9 / 10

Luovutusaineisto

Luovutusaineisto kokoaa hankkeen tiedon tilaajalle ja ylläpidolle.

Nyt aineisto kootaan käsin ja kiireellä hankkeen lopussa. Tuloksena on usein vaikeasti käytettävä PDF-hautausmaa.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Aineisto kootaan käsin lopussa ja tarkastetaan pistokokein.
  • Käytännöt vaihtelevat tilaajittain.
  • Aineistoa ei juuri käytetä oppimiseen seuraavissa hankkeissa.
Tavoitetila
  • Aineisto syntyy hankkeen aikana kertyneestä, linkitetystä datasta.
  • Tekoäly jäsentää tietoa ja hylkää standardinvastaisen datan heti.
  • Tilaaja saa ajantasaisen digitaalisen kaksosen.
Vaikutukset
  • +Työtä säästyy hankkeen lopussa ja koko käyttöiän ajan.
  • +Ylläpito saa käyttökelpoista tietoa.
  • +Tieto siirtyy seuraaviin hankkeisiin, ja projektiamnesia vähenee.
lähes 80 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Kun tieto syntyy jo hankintasanomissa. Arvio perustuu yhteen diplomityöhön.

Esteet
  1. Tieto kertyy siiloihin eri järjestelmiin.
  2. Datan omistajuus ja käyttöoikeudet ovat epäselviä.
  3. Tiedon tuottaja ja hyötyjä ovat eri toimijoita, joten syöttö tuntuu lisätyöltä.
10 Vaihe 10 / 10

Vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi nojaa samaan tietoon kuin tuotevalinta, hankinta, toimitus ja asennus.

Nyt tieto kerätään jälkikäteen, ja laskennassa käytetään usein geneerisiä arvoja. Todellinen hiilijalanjälki voi poiketa laskelmasta noin 20 %.

Nykytilasta tavoitetilaan
Nykytila
  • Tieto kerätään eri toimijoilta jälkikäteen.
  • Laskenta tehdään kerran, hankkeen lopussa.
  • Geneeriset arvot tekevät tuloksesta vaikean todentaa.
Tavoitetila
  • Raportti syntyy hankkeen aikana kertyneestä tuotetiedosta.
  • EPD-tieto on linkitetty GS1-koodeihin.
  • Hankintasanomien tieto kopioituu suoraan hankkeen päästökirjanpitoon.
Vaikutukset
  • +CO2-seuranta on luotettavaa, ajantasaista ja todennettavaa.
  • +Data mahdollistaa uutta liiketoimintaa, kuten päästölaskentapalveluja.
  • +Kerätty data helpottaa tulevia raportointivelvoitteita, kuten EU-taksonomiaa.
40–70 %
Arvioitu säästö työmäärässä

Koko LCA-prosessissa, jos määrä-, tuote- ja EPD-tieto toimivat yhteen.

Esteet
  1. Luotettavaa EPD-tietoa puuttuu.
  2. Asiakkaat eivät halua maksaa uusista palveluista.
  3. Koneluettavan tiedon vaatimus pitää viedä sopimuksilla koko ketjun läpi.
Yhteenveto

Yleisiä havaintoja

Tieto ketjuuntuu

Tieto syntyy alussa, mutta sen arvo näkyy myöhemmin. Yksikin katkos pakottaa seuraavat vaiheet paikkaamaan tietoa käsin.

Standardit ja käsitteet

Tarvitaan yhteiset tunnisteet, vakioitu sijaintitieto, sanomastandardit ja sovitut tietosisällöt. Räätälöidyt rajapinnat eivät skaalaudu.

Datan laatu ja ajoitus

Tiedon on oltava oikein silloin, kun päätös tehdään. Jos laatu tarkastetaan vasta lopussa, automaatio levittää virheet nopeammin.

Roolit ja kannustimet

Tiedon tuottaja ja hyötyjä ovat usein eri yrityksiä. Siksi tarvitaan tilaajan vaatimuksia ja uusia sopimusmalleja.

Tiivistetysti

Digitaalinen tiedonvirtaus on periaate: laadukas tieto rikastuu vaihe vaiheelta seuraavien toimijoiden käyttöön. Se muuttaa alan rooleja, vastuita ja ansaintamalleja.

Missä teidän tiedonvirtauksenne katkeaa?

Pika-arvio kertoo suurimman katkoksen, sen vaikutukset ja ehdotuksen ensimmäisestä kokeilusta.

Tee pika-arvio